II: SOFTWARE
Futurismi: Melun taide
Vuoteen 1910 mennessä yleisö oli jo tottunut näihin uuden musiikin eksentrisiin lähestymistapoihin, mutta valmiita he eivät kuitenkaan olleet melun käyttämiselle musiikin elementtinä. Bartok hakkasi pianonsa koskettimista äänekkäitä riitasointuja vuoden 1911 sävellyksessään 'Allegro Barbaro'. Seuraavana vuonna amerikkalainen Henry Cowell paukutti koskettimia niihin kyynärpäällään nojaten ja lopulta hakkasi pianon sisällä olevia kieliä. Kaikkein häkellyttävämpiä olivat kuitenkin Italiassa vuonna 1909 perustetun futuristisen liikkeen aikaansaannokset. Liikkeen loi ja organisoi runoilija Emilio Filippo Tommaso Marinetti, ja vaikka sen päähuomio suuntautuikin kuvataiteisiin, jotkut sen jäsenistä olivat kiinnostuneet musiikillisista ideoista. 1911 säveltäjä Francesco Balilla Pratella julkaisi manifestinsa 'Futuristisesta musiikista'. Pratellan musiikista innostui taidemaalari Luigi Russolo, joka puolestaan julkaisi oman 'Hälytaiteen manifestinsa' vuonna 1913.
Russolo julisti, että aistimme suorastaan vaativat hälyjen rikkaan maailman täysipainoista hyödyntämistä musiikillisessa ilmaisussa. (1) Taidemaalari Ugo Piattin kanssa Russolo keksi ja rakensi useita hälyjä tuottavia soittimia ja kiersi Eurooppaa niistä koostuvan orkesterinsa kanssa. Konserteissa käytettiin myös hälytyssireenejä, vihellyspillejä, lentokoneen moottoreita, sähkögeneraattoreja ja signaalitorvia. Bakussa 1922 pidetyssä konsertissa esiintyi sävelkorkeuden mukaan järjestetty tykistö -- Neuvosto-Venäjä kulki tuohon aikaan taiteellisen kehityksen kärjessä, joten myös futurismi sai siellä vastakaikua. (1) Selvää lienee, että yleisökin osallistui näihin konsertteihin: metelöimällä ja heittämällä futuristeja erilaisilla käteen sattuneilla esineillä kuten tuoleilla ja mädillä tomaateilla.
Koska futurismiin liittyvä koneiden aikakauden ihannointi ilmeni myös motorisena rytmiikkana, se ennakoi ns. minimalistista eli repetitiivistä musiikkia. Pyrkiessään koko äänimaailman hallittuun hyväksikäyttöön se myös valmisteli elektronisen ja tietokonemusiikin tuloa, ja pystyi siis todella vastaamaan nimensä asettamaan haasteeseen.
Seuraava luku: Edgard Varese
[Software: pääsivu] [Elektronisen musiikin ja teknon lyhyt historia]
![]()