Veikko Ennala (1922-1991) was the poet laureate of Finnish gutter journalism. He gained his reputation writing from 1966 onwards to the Hymy ("The Smile") magazine of the publisher mogul Urpo Lahtinen. Hymy epitomized sensation journalism in Finland, and Veikko Ennala was the magazine's brightest star.
Verbally highly talented, Ennala grasped in his feature stories, interviews and columns such subjects and topics that had been hitherto taboos in the conservative, chaste climate of postwar Finland, but which were now becoming quickly unveiled in the social and political tumult and ongoing sexual revolution of the 1960s. The time was just ripe for this sort of unflinching approach, and the sales of Hymy soared with Veikko Ennala's quasi-sociological but clearly sensationalist, pseudo-sexological but shamelessly voyeurist accounts of the seedy side of Finnish life.
Born in 1922, Veikko Ennala grew up under his sadistic school teacher father. He was only nine years old when his first short story was published in a magazine. Ennala lived a colourful life: he lost his boyhood when he was 11, to a woman 59 years older to him. In 1955 Ennala decided with his girlfriend to commit a double suicide by syancalium. The girl died, Ennala survived. Ennala's wife also committed suicide in 1977. Risto Jarva's 1972 film Kun taivas putoaa ("When the Sky Falls") is a satirical and tragic account of the world of sensation journalism, inspired by the life and works of Veikko Ennala. Veikko Ennala suffered most of his life from painful ulcers, and as his writer career faded in the 1980s, terminally ill Ennala retreated to a life of hermit, and died in 1991. He had designed his own gravestone already in 1977, merely bearing the legend "Veikko Ennala was born and died".
Ennala's favourite subjects were the horrible fates of people living under horrid living conditions, suicide, criticism against religion, euthanasia, conditions in prison, the general difficulty of writing, sexual perversions, washing his family's dirty laundry in public and sexual liberation. Some of the famous Veikko Ennala articles for Hymy were the 1967 interview of one Mrs. Annikki Ant-Wuorinen, who claimed to have a voracious sexual appetite; also notorious was Ennala's account of his wife's suicide in 1977.
There is a derogative Finnish term sosiaaliporno ("social porn") describing this sort of sensational journalism disguised as being of "human interest" but in fact turning one into a Peeping Tom secretly feasting on the horrid living conditions of the people dwelling "on the wrong side of the tracks": social and economic unjustice, exploitation of the weak, alcoholism, addictions, mental disturbances, sexual perversions and the general tragedy of life becoming just a freak show run by the yellow press for the rubberneckers and the morbidly curious.
Partly "thanks" to Hymy's and Veikko Ennala's efforts, Finnish legislation took in the mid-1970s stronger stand against sensational stories on celebrities and private persons published in magazines. There had been the famous case of writer Timo K. Mukka, who had died shortly afterwards in 1973 when Hymy had released its notorious article (not written by Ennala, though) Riiput ristillä jo, Timo K. Mukka ("You are already hanging on a cross, Timo K. Mukka"). A few years earlier Hymy had written of Mukka an article entitled Juon itseni hengiltä ("I drink myself to death"). This sort of negative publicity had been too much to the writer already ridden by unhealthy living habits, thus only worsening his condition.
In any case, Veikko Ennala enjoys a posthumous cult reputation in Finland among a younger generation of fans who hunt for the copies of old Hymy magazines from second-hand bookstores. Despite moral shortcomings, it's not hard to guess the reasons why: sensationalism and the gonzo style of journalism where the writer totally exposes to the world himself and his weaknesses (and unfortunately, those of the people near him) combined to excellent writing skills, scathing outlook on life with black, morbid sense of humour and acerbic wit, and of course, tons of sex -- Veikko Ennala's life and writings are clearly the stuff legends are made of.
Tommi Liimatta, the singer-songwriter of the band Absoluuttinen Nollapiste, has been known for years as a devoted Ennala enthusiast. In August 2007 there will be a book of Ennala's collected magazine writings, as selected and edited by Liimatta.
(As a source has been used an excellent Web study on Veikko Ennala, published at http://www.student.oulu.fi/~kjoentak/)
Ennala holding his gravestone with the legend "Veikko Ennala was born and died". The caption in Finnish: "I had to practise for 45 years before I could create this text".
Veikko Ennala's 50th birthday in 1972
Veikko Ennala: Lasteni isä on veljeni ja muita lehtikirjoituksia
(ed. Tommi Liimatta, WSOY 2007)
Bibliography
Veikko Ennala: some articles
Suomalainen "kolmas aste", Apu 38/1961.
Veikko Ennala: short stories bibliography
Aikataulukuolema, Apu 51/1960.
Avoin ikkuna, Jännityslukemisto 47/1955.
Elävänä haudattu, Jännityslukemisto 11/1956.
Ensi kertaa käräjillä, Jännityslukemisto 10/1956.
Epäonnistunut murhamies, Jännityslukemisto 18/1956.
Herra Hallmanin elämys, Apu 8/1956.
Hänen sielunsa, Jännityslukemisto - Seikkailukertomuksia 53/1960.
Häät sellissä, Jännityslukemisto 4/1956.
Ilmiantaja, Apu 40/1962.
Ja maa oli autio, Jännityslukemisto - Seikkailukertomuksia 17/1960.
Joka etsii, hän löytää, Apu 23/1964.
Kelmu, Apu 12/1962.
Kesäpäivä Kangasalla, Jännityslukemisto - Seikkailukertomuksia 34/1959.
Kohtaus Slussenilla, Jännityslukemisto 40/1955.
Kostaja, Jännityslukemisto 1/1956.
Kuollut joka elää, Apu 30/1960.
Lapsenruokko, Apu 49/1962.
Lohduton sydänsuru, Apu 24/1962.
Löydetty, Jännityslukemisto 9/1956.
Mies, vaimo ja rakastaja, Apu 39/1960.
Mustat sukat, Apu 25/1964.
Nemesis, Apu 29/1962.
Oka herra Nyströmin lihassa, Apu 13/1962.
Pettäjä, Apu 20/1964.
Pytty, Apu 10/1962.
Pääsymaksu, Apu 12/1961.
Rakkauskertomus, Apu 19/1960.
Rakkauskertomus, Apu 45/1962.
Rauhaton yö, Jännityslukemisto 30/1955.
Rikos onnistui, mutta., Jännityslukemisto 2/1956.
Riku Höglund, Apu 28/1962.
Rotta, Apu 39/1955.
Saanko esitellä vaimoni, Apu 21/1963.
Sydänsuru, Uusi Kuvalehti 25-26/1959.
Syvyydestä minä huudan, Uusi Kuvalehti 33/1960.
Tapaus Papunen, Apu 18/1964.
Todistaja, Jännityslukemisto - Seikkailukertomuksia 25/1959.
Tuomas Westerholmin tapaus, Apu 22/1960.
Väärä numero, Apu 46/1962.
Äiti, Apu 19/1962.
Veikko Ennala: novels bibliography
Linna meren rannalla. Novelleja / short stories. Gummerus: Jyväskylä 1960.
sisältää novellit / includes the short stories:
- Linna meren rannalla
- Rikos ja rangaistus
- Pettäjät
- Texas-Jones
- Muuan kummallinen tarina
- Tanssinopettaja Karlsson
- Syvyydestä minä huudan
- Onnelliset
- Vihellys
- Valssi
- Yksinäisyys
- Tarina pojasta joka soitti taivaisiin
- Taivassatu aikaihmisille
- Ja maa oli autioKyttyrä. Psyko 1. Airisto: Naantali 1965.
Veljeni Herrassa. Psyko 2. Airisto: Naantali 1965.
Vaimo jonka minulle annoit. Kustannus-Vaihe: Tampere 1969.
Veikko Ennalan parhaat lukijoiden pyynnöstä.
Piirrokset / illustrations: Jykä & Rike. Kustannus 21: Tampere 1984.Kolme kummallista romaania. Lehtimiehet: Tampere 1986. Sisältää romaanit / includes the novels: Veljeni Herrassa, Vaimo jonka minulle annoit ja Kyttyrä.
Lisäkommentteja / additional comments:
Jallu-lehdissä 1978/2 - 1978/4 oli jatkokertomus "Veljeni Herrassa". Tämä teksti oli vuodelta 1965. Lehdessä mainittiin, että alun perin naantalilaisen Airiston kustannuksen piti julkaista se kirjana, mutta että tämä pienkustantamo oli mennyt konkurssiin ennen julkaisua. Airiston kustannus kuitenkin julkaisi kirjan Psyko-sarjassa (jossa ei ollut muita kirjoja kuin tuo ja Kyttyrä) vuonna 1965. Ilmeisesti Ennala myi tekstin uudestaan rahapulassa.
Simo Sjöblom toteaa bibliografiassaan: "Kustantajan konkurssin vuoksi tämän teoksen melkein koko painos meni kaatopaikalle. Ainoastaan pieni erä ehti päästä kioskimyyntiin." Sama koskee Kyttyrää. (Kirjathan on julkaistu uudestaan kovakantisena yhteislaitoksena, jota saa muutamalla eurolla.)
Väitettä kirjojen joutumisesta kaatopaikalle tosin sopii epäillä, sillä viime vuosina on esiin putkahdellut varsin runsain mitoin "iskemättömiä" kappaleita ainakin Turun seudulla.
Painona toimi Naantalin kirjapaino, ja ilmeisesti sen uumenista oli löytynyt Veljeä herrassa ja Kyttyrää laatikkokaupalla.
Sjöblom mainitsee myös, että kirjat olisi kirjoitettu Ennalan mukaan kahdessa viikossa. Se on hyvä saavutus, mutta ei mitenkään poikkeuksellinen.
Sjöblom sanoo lisäksi, että vuoden 1969 Vaimo jonka minulle annoit -kirjan osia olisi julkaistu Hymyssä 1967-68 nimellä "Hullun päiväkirja".
(thanks for the information, comments and images to Juri Nummelin and other members of Pulpetti mailing list)
Veikko Ennala links (in Finnish)
Tutkimus Veikko Ennalasta Veikko Ennala @ Ylioppilaslehti Veikko Ennala @ Tekno-Kekon mielekäs maailmanhistoria
Veikko Ennala search results @ Google FinnSleaze - Finnish men's magazines of 1970s (adults only)
pHinnWeb's Literature Links
