Harri Teikka: Hyväksykää kaaos
Ainoa ero minulla ja itsemurhaajalla on se, että minä en tee itsemurhaa. Olen aina ollut ulkopuolinen. Ulkopuolisuus huokuu minusta kuin jäätävä henkäys. Termodynamiikan kolmannen lain mukaan universumi hakeutuu kohti vääjäämätöntä entropiaa, lämpökuolemaa. Jokaisella järjestelmällä on oma elinikänsä, syntynsä ja kuolemansa, nousunsa ja tuhonsa, alkunsa ja loppunsa. Kaaoksen edessä spontaanit ja irrationaalit toiminnat ja teot ovat vain puhdasta heijastusta, universumia heijastava rituaali. Olen pyhä, siis valehtelen.
Kaikki valta on seksuaalista, ja seksuaalisuus on valtaa. Sielun myyminen on väistämätöntä, mutta verenimijöitä varten voi ainakin pyrkiä myrkyttämään verensä ennen kuin he iskevät hampaansa kaulavaltimooni. Väistämätön ja välttämätön eivät kysele. Tosiasia on, että olen ymmärtänyt kaiken ja nähnyt, mihin asiat ovat väistämättömästi johtava, mutta olen voimaton tekemään yhtään mitään.
Fatalismissani on morbidi pohjavire: näen kissan vaanimassa hiirtä enkä yritä estää kissaa syömästä hiirtä, vaan seuraan koko tapahtumaa sairaalloisella mielenkiinnolla, kuin hypnotisoituneena. Tiedän, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ainoa pelastumisen mahdollisuus on vain siinä, että uskoo -- koska se on järjetöntä. Minä ajattelen asioita vuosikymmenten aikavälillä; näen jo itseni vanhana miehenä, joka muistaa itsensä nuorena; jokaisen päivän historiana, ajan sykleinä.
Kun Tao on saavuttanut huippunsa, se alkaa kääntyä vastakohdakseen. Jokainen voima synnyttää vastavoiman, aktio reaktion. Tämä on universumin ikuinen laki. Astraalitason matkaaja saattaa eksyä, ellei hän valmistaudu tarpeellisin varokeinoin. Merkkejä kannattaa seurata, mutta on myös valmistauduttava siihen, että ne johtavat harhaan. Tarpeellinen kohina-signaalisuhde kyllä löytyy jos on löytyäkseen. Liikeradat seuraavat matemaattisia, fysikaalisia ja gravitationaalisia kaavoja, jotka ovat universumissa konstantteja.
Työnteko on orjuuttanut ihmiset, joista on tullut kasvottomia, sieluttomia instrumentteja tulosvastuun alttarilla. Rakennemuutoksen ansiosta moni menettää entisen työpaikkansa perinteisissä ammateissa, jotka edelsivät teollista, informaatiovallankumousta edeltänyttä aikakautta, ja joutuu tyhjän päälle. Jotkut ovat liian vanhoja mukautuakseen tähän muutokseen, juuttuneita vanhan maailman ajattelutapoihin, mutta ehkä tästä koituu lopulta se siunaus ihmiskunnalle, että ymmärretään työnteon orjuuttava ja latistava vaikutus ihmisen mieleen ja sieluun.
Työtä tekevä ihminen on sidottu aikataulujen ja normien turruttavaan rutiiniin, niin että hänen vapaa-ajastaankin tulee työntekoa, suoriutumispakkoa. Hän ei ole olemassa henkisenä, kehittyvänä, spirituaalisena olentona, vaan koneen jatkeena, joka suorittaa tehtävänsä mekaanisesti, ajattelematta, tuntematta. Työn ulkopuolelle jäävän ajan hän käyttää unohtaakseen, nollatakseen mielensä päihteillä, seksillä, joukkoviihteellä, "pitämällä hauskaa"; niillä pinnallisilla statussymboleilla, jotka hän on uutterasta työnteostaan ansainnut. Rankka työ vaatii rankat huvit. Hän ei tajua, että tämä elämäntapa on pohjimmiltaan itsetuhoista, itseään nopeasti loppuun polttavaa ja nakertavaa.
Hyväksykää kaaos. Elämä on traagista: maahan syöksyviä jumbojettejä, uuden talouden tieltä kilometritehtaalle jalkautettuja keski-ikäisiä duunareita, romahtavia pörssejä, syöpäkasvaimiin ja sydänvikoihin kuolevia sukulaisia, vessapaperin loppumista juuri silloin kun on ripuli. Pessimismin sijasta voi kohota kaaoksen ylläpuolelle, surffata sillä mieluummin kuin hukkua siihen. En usko, että maailma on menossa yhtään parempaan suuntaan -- ainakaan meidän elinaikanamme. Tuhon odottajille voi kuitenkin kertoa, että maailma ei lopu pamahtaen vaan kitisten. Ennalta-arvaamattoman kauneus: ikuinen tekijä X, joka vaikuttaa ihmiskunnan historiaan loputtomasti. Illuusio siitä, että asiat ovat hallittavissa täydellisesti. Sokea usko luonnontieteeseen ja päättymättömään edistykseen.
Heittäkää kapuloita murhakoneiston rattaisiin. Spontaani performance keskellä apaattisena kadulla valuvia massoja, jotka on orjuutettu viikkoaikataulun kahleisiin. Pelle Peloton suvaitsee pilailla. Ikuiset narrit, jotka näyttävät persettä kravattimiehille osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä. WAP-kännykät tukitaan dadaistisella nonsensella. "TOTTELE"-kyltit katujen varsilla maalataan täyteen rivoa, surrealistista, eroottista, kumouksellista anarkiaa. Sisällöntuottajat saatetaan hypnoottiseen transsiin ja tuottamaan automaattikirjoituksella viestejä tuonpuoleisesta, millä täytetään monikansallisten viihdeyritysten verkkosivut ja tekstiviestipalvelut hämmentämään kuluttajia kunnes nämä tajuavat, mistä oikeastaan on kysymys koko tässä infernaalisessa maailmantalouden sirkuksessa, seksikkäässä oravanpyörässä, silikonirintaisessa kaasukammiossa, joka on sisustettu Flash-animaatioilla. Ja kaaoksen keskellä on tyhjyys, hiljaisuus joka kirkuu miljardien vainajen suilla.
Vielä pahempaa kuin valehdella, on uskoa omat valheensa. Keisari uskoi aivan oikeasti uusiin vaatteisiinsa, siksi ne eivät olleet hänelle enää valhetta. Kuinka pitkälle ihminen voi mennä valheissaan kunnes nämä syövät hänet elävältä? Neuvoni teille on: jos teidän on pakko valehdella, tehkää valheistanne sen verran kestäviä, ettette jää niistä kiinni.Tämä planeetta kuuluu huijareille ja välistävetäjille. Äskettäinen tutkimus väitti, että Suomi on vähiten korruptoitunein maa koko maailmassa. Paskan marjat! Suomessa ei ehkä livauteta paksuja rahatukkoja sisältäviä kirjekuoria tuomareiden ja poliisien taskuihin, mutta täällä ollaan ovelampia. Poliittisten virkanimitysten ja EU:hun liittymisen junailua kabineteissa, salaisia kädenpuristuksia, aseveliakseleita ja hyvä veli -piirejä poliitikkojen ja liike-elämän välillä. Kaikki menee tiukasti lain kirjaimen mukaan, joka sallii sen, että korruptio on rakennettu sisään koko järjestelmään. Suomalainen korruptio on moraalista, ei rikoslaillista.
Te olette pop-huoria ja haluatte miellyttää kaikkia. Yes-miehet pärjäävät tässä maailmassa, eivät sellaiset, jotka lausuvat epämiellyttäviä totuuksia muista ihmisistä. Millään ei ole väliä, kunhan se on trendikästä ja tyylikästä. Seurustelukumppaneitannekaan te ette valitse aidon tunteen perusteella, vaan sen, kuinka paljon se nostaa teidän omaa sosiaalista statustanne. Jokaisen ihmissuhteenne arvo on siinä, kuinka paljon tiedätte voivanne hyötyä siitä myöhemmin; ei siinä, kuinka arvokas tämä ihminen itsessään on. Tiedän, että te lopulta peritte maan (kuten rotat ja torakat ydinsodan jälkeen), mutta siitä huolimatta halveksin teitä loputtomiin.
Lisää visailuja, tangokuninkaita, deittilinjoja, sinkkuristeilyjä, juhlagaaloja, tissiviihdettä! Viihdytetään itsemme kuoliaiksi! Unohdetaan kolmas maailma, otsonikerrokseen repeytynyt aukko, kuolemansellit, intifada, rotusorto, etniset puhdistukset, vuotavat ydinjätetynnyrit merenpohjassa, lapsityövoima ja -prostituutio, äärioikeistolaiset pop(ulisti)-hallituspuolueet, ilmastonmuutos ja kidutukset.
Se, mitä sinun on tehtävä, ei ole hauskaa, kivaa tai miellyttävää. Sinun on sytytettävä tämä maailma tuleen, potkittava suoraan palleille, purtava hampaasi kiinni kaulavaltimoihin. Voitat huoraorjat vain sillä, että sinä et halua miellyttää, et halua olla mukava, et kaikkien kaveri. Sinä olet paaria, sinua vihataan, sinun päällesi syljetään, mutta se on hinta, jonka maksat kamppailustasi. Uuden aikakauden synnyttäminen ei tapahdu ilman synnytystuskia, ja historia tietäköön, että sinä olet kärsinyt sen vuoksi. "Sillä minä en tuo rauhaa, vaan miekan."
Aloitetaan uusi sota! Sota on hyväksi kansantaloudelle, kansakunnan moraalille ja potenssille! Sota vähentää liikakansoitusta! Sota luo yhteishenkeä! Sota yhdistää ihmisiä! Sota luo työpaikkoja! Sodan ansiosta aikansa elänyt rakennuskanta voidaan uusia kokonaan! Sodan ansiosta ihmiset pääsevät näkemään uusia maita ja kansoja! Sota puhdistaa ilmaa! Sota on terapeuttista! Sota kasvattaa itsetuntoa! Sota parantaa yleiskuntoa! Sota kehittää muistia ja ajattelukykyä! Sota on taloudellisesti kannattavaa! Sodalla on loputtomasti kasvava markkina-alue! Sota on virkistävää! Sota on hauskaa! Sota on jännittävää! Sota on seikkailua! Sota on seksikästä! Sota inspiroi! Sota on luovaa ajattelua! Sota on kehittävää! Sota on esteettistä! Sota on taiteellista! Sota on kaunista! Sota on tyylikästä! Sota on ajatonta! Sota on trendikästä! Sota on alati kehittyvä ja kasvava brandien tekijä! Sota on huippumuotia! Pommien räjähdykset ovat kuin orgasmeja! Sijoita sotaan jo tänään!Häpykarvoissa palaa ikuinen tuli. Blondi-munkkipossu sipsuttelee kadulla korkokengissään, rajatut huulet ja kasvoissa tonneittain meikkiä, jonka eteen on kidutettu hengiltä kanitarhallisen verran koe-eläimiä. Haluaa löytää bodaaja-merkonominsa baaritiskin äärestä. Esa Saarinen tekee isot rahat humpuukiluennoilla, joilla viljelee itse keksimiään pelletermejä. TV-ruudussa Adidas-takkinen runkkari mustasankaisissa, "ironisissa" silmälaseissaan ja leukaparrassaan ja millin sänkitukassa. Suomi on Helsinki: takakireällä äänellä puhuvia trendipellejä, jotka viljelevät näennäisen katu-uskottavuutensa säilyttämiseksi käsittämätöntä slangia, loputon cocktail-kutsu. Loputtomia paneelikeskusteluja, joissa jäykkäperseiset intelligentsiapellet puhuvat tuntikaupalla joutavia Taiteesta, Kulttuurista ja Merkityksistä siemaillen valkoviiniään. TV:n kulttuuriohjelman sofistikoitunut juontaja toilailee umpihumalassa kokkareilla ja haluaa ottaa minulta suihin.
Ihmeellinen Ulostemies on Verneri Liimatta, joka listeriabakteerilaboratoriossa tapahtuneen räjähdyksen seurauksena muuttui rikollisuutta vastaan taistelevaksi 150-kiloiseksi paskapökäleeksi, jonka siviiliminä työskentelee Valtion Ravitsemuskeskuksen bakterologiaosastolla, ja on sieltä tuleva tuomitsemaan sekä eläviä että kuolleita. Ja Pyhään Henkeen, suolistokaasun henkäykseen, ja syntien anteeksiantamukseen ja iankaikkiseen elämään, aamen. Ihmeellisen Ulostemiehen pahin vihollinen on Kodin Putkimies, jota vastaan Ulostemies on ottanut yhteen viemäreissä moniaitakin kertoja. Onaniapommi räjähtää, spermat kattoon mäjähtää. Saanko työntää nyrkkini peräsuoleenne, varakreivitär? Oh toki, herra markiisi, contessa kuiskaa kiimaisena, tuo 57-vuotias vanha huora, kruununjalokivi paskatunkion päällä. Varakreivitär päästää ulos annoksen suolistokaasua, joka hieroo markiisin kultaisia kalvosinnappeja. Ahdas esinahka ei enää vaivaa, toteaa rabbiini pureskellessaan juutalaispoikien suolattuja esinahkoja särpimeksi. Mussolinin munat turpoavat ampiaishyökkäyksen seurauksena, kivekset laahaavat peräti maata. Kakalla on kiva istua, toteaa varakonsuli Horttanainen. Vetäkää persnahkat silmille ja nähkää valo suolistokaasun syttyessä palamaan. Minulla on kampela perseessä, toteaa abbedissa Grassin romaanissa. Kusiputkan pikantti haju tarttuu valtuuskunnan sieraimiin ja he tuntevat todellisen kansanvallan tuoksun. Aah, pierettää. Homohuora, homohuora, marsalkka huutaa. Nussikaa itseänne. Rivoillaan ja runkkaillaan. Hei, eihän tältä kanavalta tule vesiurheilua, huutaa pissaleikkien ja kultaisten suihkujen vannoutunut ystävä Tero "Terska" Kolehmainen. Markiisi työntää kynttilää perseeseensä ja runkkaa samalla punoittavia muniaan. Sinä senkin perssika, huutaa vaimo aviomiehelleen, olet taas sotkenut ulosteella kashmir-matot ja ovenkarmit. Sperman kalanhaju leviää poikien asuntolan ylle sydänyön pimeydessä. Katselemme videokaseteilta, kuinka eduskunnan puhemiestä ruoskitaan täysistunnossa paljaalle perseelle, niin että muhkeat pakarat vain tärisevät ruoskan läjähtäessä perslihoihin ja jättäen tulipunaiset raanut alabasterinvaaleaan lihaan. Kiasmassa maamme johtavat nykytaiteilijat pitävät julkisen paskantamisperformanssin: taideyleisö saa nähdä, kuinka uloste ruiskahtaa samanaikaisesti ulos kymmenistä apurahoin tuetuista peräsuolista, ja kriitikot kirjoittavat haltioituneina seuraavan aamun lehteen. Nyt maistuis psilosybiini, toteaa K. Jaakola iltapäivälehtikolumnissaan, ja älkää nyt jumalauta niitä siemeniänne ruiskiko mun perseeseeni. Mäihät valuvat jo alas reisiä. Jeesus Kristus, ota mun muna suuhun. Olimme lähestymässä Las Vegasia, kun huumeet alkoivat vaikuttaa. Runkkaaminen pussilakanan alla on aina sottaista touhua ja tunnen kylmät spermat vatsallani. Lakanat on vaihdettava ainakin kerran kuussa, ei sitä kuivuneen siemennesteen tunkkaista hajua kestä enää kauempaa. Verinen perse Arabian yössä. Wang-Kerr Corporationin suomalainen haaraosasto Rung-Kari. Pusseissa kihisee. Huoraorjien marssi on alkanut. Pasolini panee perseitä taivaassa. Köbiksessä on aina kiva vetää sieniä. Teräsdildo perseessä otti kipiää. Oskari Virta kuolee viinaan ja Viagraan. Johtaja Kollapsaari teloittaa omakätisesti huoraorjan räjäyttäen kauko-ohjauksella jalkaväkimiinan lumilaudan alla, ja veren ja lihan punainen räjähdys värjää sähkönsinisen alppitaivaan hetkeksi. Keltainen kusi valuu alas reisiä Armanin puvun housuihin. Homohuora ampuu Gianni Versacen Miamissa, ja Diana runkkaa Dodia samalla, kun auto törmää tunnelin seinään, mon Dieu, ja Elton John säveltää muistoksi sävellyksen "Kynttilä perseessäni". Kun vaippa on märkä, kyrpä seisoo kuin kanki. Hei tatjanat, kakatkaa päälleni muistoja Karjalasta. Kuumat reisilihat, pastalla ja liharuoalla kasvatetut. Pippelivaara, pip pip! Pillunkarvojen sylkeminen suusta ei ole aina kivaa. Pääesikunta harjoittelee etnisiä puhdistuksia ja raiskauksia venäläisillä huorilla sitä päivää varten, kun Karjala vallataan takaisin. Patrioottisen paskan täysillä nielleitä nuoria miehiä kutsutaan vapaaehtoisiksi. Toimi Meskanen viilettää Lahden moottoritiellä Toyota Corollalla karvanoppien heiluessa kiivaasti ja Irwinin määkiessä autostereoissa, ajaen takaa Travemunden Ripulikostajaa. Katekismuksen välissä oli kuivattu silokkisieniä, joita nautittiin pyhäinpäivänä kiljun kanssa. Nyt pikakakka, äkkiä! Esinahka liikkuu nopeasti terskan niskan päälle ja takaisin. Lauluja ulostamisen vaikeudesta. Nyt ruiskahtaa. Mälli irtoaa taianomaisena sateenkaarisuihkuna, joka kimaltelee auringonsäteissä. Valun alas nirvanaan.
Häpyjenkka Taalainmaalla! Arktinen parsakaali! Perustuslaillinen persikka! Tee himokas isänmurha! Insinööriajo Insinöörinkadulla! Insinööriyhdyntä! Hanskaansa hitsaava hajuherne! Valkea kuulas perseesi! Anista penaaliin! Lilliä kukoille! Häpynamu! Bensaa kioskeihin! Keskiolut kaduille! Pimpukka pampukka! Barokkipeppu ja Kimppapillu! Sianpaskalla tahrimme itsemme ja otamme snapsit Lapuan Saarenpää-kodissa! Körttivirsien veisuu käy aina kurkunpään päälle! Ja katso, siemenesi on oleva ylitsevuotava! Ja, katso, he tekivät junan. Aika velikultia.
Copyright © 2000 Harri Teikka
[Harri Teikka Resurrection Library]