no copyright. no rights reserved. steal this text.
Kertokaa jotain pHinnMilkin tavoitteista.
Meidän on hyväksyttävä se tosiasia, ettei mikään taideteos voi tehdä kulttuuriin samaa vaikutusta kuin esimerkiksi matkustajakoneen ohjaaminen päin pilvenpiirtäjän seinää. Syyskuun yhdestoista loi uusia haasteita myös taiteelle. Ehkä seuraavaksi voisi lentää Finnairin vuorokoneella päin Helsingin Kiasmaa. Suurempi ongelma kuitenkin olisi, miten mahdollisimman suuri määrä kulttuurivaikuttajia, toimittajia ja mielellään myös mahdollisimman paljon erilaisia musiikkibisneksessä toimivia ihmisiä saataisiin olemaan paikalla silloin, mielellään sisällä rakennuksessa.
Koska tämä ei kuitenkaan liene mahdollista, meidän on pohdittava sen sijaan muita strategioita, joskin valitettavasti vähemmän dramaattisia. Maailmanlopun uutisarvoa heikentää se, että sitä ei jää kukaan kommentoimaan.
Olemme aina olleet sitä mieltä, että mikä tahansa kulttuuriala on niin täynnä erilaisia verenimijöitä, hyväksikäyttäjiä, välistävetäjiä ja selkäänpuukottajia, että ainoa tapa vastata tähän on pyrkiä muuttamaan verensä niin myrkylliseksi kuin mahdollista. Silloin vampyyrit tuhoavat uhrinsa lisäksi myös itsensä.
Miellyttämisenhalu on aikamme suurimpia sairauksia. Myös se on eräänlaista keskinäistä vampirismia taiteen (= viihteen) tarjoajan ja yleisön välillä. Tähän ongelmaan vastaaminen on suurimpia haasteitamme. Kaikki kulttuuriset tabut on pengottu jo läpikotaisin ylös ja alas. Shokeeraaminen ei enää shokeeraa. Voimme saada koltiaismaista mielihyvää olemalla "rankkoja" ja sanomalla: "kakka", "pissa", "pimppi", "pippeli", "veri", "kuolema", "insesti", ja niin edelleen, mutta nämä asiat on pyöritetty jo niin monta kertaa ympäri taidenäyttelyiden tehosekoittimissa, että niillä voi kuvitella tekevänsä jonkinlaista vaikutusta korkeintaan Yhdysvaltain Raamattuvyöhykkeen kaltaisissa paikoissa. Sen sijaan voimme pyrkiä hämmentämään itse miellyttämis- ja viihdyttämisprosessia.
Meitä huvittaa aina, millaisiksi pikkusieluiksi, pikkumaisiksi yksilöiksi, ellei suorastaan pikkuporvareiksi, nämä niin sanotut kulttuuri-ihmiset monesti paljastuvat. Kun niin sanottujen suvaitsevaisuuden, moniarvoisuuden, moniäänisyyden tai vuorovaikutteisuuden pintaa raaputtaa hieman, alta paljastuvat suvaitsemattomuus, ahdaskatseisuus, itsekeskeisyys, tärkeily ja konservatiivisuus.
Copyright on yksi aikamme suurimpia vitsauksia. Taide on aina kollektiivista, vuorovaikutteista [sic]. Dadaistit, surrealistit, musique concrèten säveltäjät ja pop-taiteilijat jo tajusivat kulttuurisen samplaamisen idean, jossa sivilisaatio synnytti oman kritiikkinsä. Tämä tapahtui asettamalla kaksi tai useampaa merkkiä kosketukseen keskenään normaalista poikkeavassa käyttöyhteydessä. Pisuaari sijoitettuna pois miestenvessasta taidenäyttelyn seinälle tai einesruokapurkki vastaavaan yhteyteen asetettuna muuttui taiteeksi, ja samalla tuhosi taiteen itse prosessissa. Jokainen taiteilija saa vaikutteita jostain muusta ennen luomistyötään. Kollektiivisia ajatuksia ei voi kukaan yksinään omistaa. Keskustelu syntyy monista elementeistä eikä siten ole kenenkään yksityisomaisuutta. Kaiken pitäisi kuulua kaikille kuin hengitettävä ilma, mutta kapitalistisessa rahataloudessa ideoista tulee tarkasti varjeltuja hyödykkeitä. Ilman omaisuutta ei olisi myöskään varkaita. Vallankumouksen tehtävänä olisi kollektivisoida, ei ainoastaan aineellinen omaisuus mutta myös ideat. Pikkuporvarimainen omistajamentaliteetti on toistaiseksi vesittänyt kaikki historian vallankumoukset lopulta.
Kohtuuden ja oikeudenmukaisuuden nimissä meidän täytyisi toimia kuin Robin Hood ja jakaa omistajilta varastamamme merkit ilmaiseksi köyhille. On silti todennäköistä, että tässä historiallisessa tilanteessa emme voi voittaa omistajamentaliteettia, mutta voimme tehdä parhaamme huijataksemme sitä, liikkuaksemme sitä nopeammin ja jättämättä jälkiä. Uusautenttisuus voi syntyä vain pilkkomalla tehosekoittimessa vanhat ideat mahdollisimman hienojakoiseen ja tunnistamattomaan muotoon, ja sotkemalla ne yhteen keskenään. Ja voilá, näin meillä on aivan uusi ruokalaji pöydässämme.
pHinnMilk | intro | news | pHinnMilk comics